Elämä on

Elämäntaidonvalmentajien ilmoituksia on alkanut tupsahdella lähikaupan ilmoitusseinälle! Kun maalaislähiömäisessä miljöössä mainostetaan laiffin koutsaamista, siitä lienee tullut jokaihmistavaraa?

Lokakuun Gloriassa on Kirsi Pihan loistava kolumni elämänvalmentamisesta. Pari lainausta:

"Lähes joka viikko jostakin tupsahtaa uusi elämänvalmentaja, life coach. Tulokkaiden määrästä voisi päätellä, että meillä on huutava tarve elämämme valmentamiseen. "

"Jotenkin sitä kuvitteli, kuten mainoksessakin aikanaan, että "elämä on". Sen sijaan nyt näyttää, että eläminen onkin taito - -."

"Ymmärrän kyllä, että life coach haluaa pelkkää hyvää. Ehkä huolestuttavinta ilmiössä on kuitenkin se, että aika vahvasti tuntuu siltä kuin siinä sokea nyt taluttaa toista sokeaa, jotta itse saisi näkönsä takaisin."

Ynnä muita tymäköitä virkkeitä ajan ilmiöstä koutsaamisesta :)

Tässä joskus alkusyksystä Hesarissa julkaistussa Viivi ja Wagner -stripin yhdessä kuvassa on elämä mottoineen mokomineen aika ytimekkäästi paketissa:

Missäs se mun otsalamppu olikaan...?

Pirkassa on tuo iki-ihana, klassikko ja legendaarinen palsta Niksi-Pirkka :) Näihin pimeisiin löytyy niksi niihinkin tuoreimmasta:

"Älä turhaan sytytä valoja huoneisiin, kun haet tavaroita. Otsalampulla näet paremmin ja säästät energiaa."

Ja toki mukana on myös vanha kunnon sukkahousukikka:

"Voit torjua jänisten tuhoja kiertämällä käytetyt ja pesemättömät sukkahousut omenapuun runkoon. Jänikset inhoavat ihmisen hajua."

Jo on komia näky pihalla tuo! : D Taustalla joku otsalamppuilee makkarissa komeron perukoilla villahaalaria esiin kaivaen...

Käyttökelpoista arkieinsteinimiä on myös runoilija Heli Laaksosen jossain joskus tuumaama: kylässä kannattaa syödä maha täyteen. On kuulemma kunnon varsinaissuomalaista viisautta tuo :)

Pitsa poikineen

Tuoreessa Oliviassa on kiva ruoka-artikkeli erilaisista pitsoista. Coolit pitsat, kuten artikkelissa uudentyyppisiä pitsoja kutsutaan, ovat pitsoja, joissa pohja on kohdallaan ja täytteet kekseliäitä. Jauhelihan, tonnikalan, ananaksen ja homejuuston tilalta (tai lisäksi) cooleissa pitsoissa voi olla täytteenä mm. nachoja, mansikoita, mustaamakkaraa, omenaa, muikkuja, chorizoa, lammasta tai suklaata.

Virkistävä näkökulma pitsoihin, jotenkin ikävän yleinen kun tuntuu olevan mielipide pitsasta jonkinlaisena kakkosluokan ruokana. Pitsapohja voi kuitenkin olla pohja monenmoisille makuinnovaatioille ja pitsa itsessään pohja luovuudelle :)

Cooleja pitserioita löytyy varmasti jo monelta nurkalta. Yhtä tiedän testanneeni: kesäkuussa Porvoossa avattua Gabriel 1763: ta. Listan Rautakauppa, Pellinki ja Gabriel maistuivat heinäkuisena iltana hyvältä ja, hmm, uudenlaiselta :)

Kaksi kuukautta

Täällä taas. Kahden kuukauden aikana aikakauslehtiä on tullut luettua, selailtua ja katsasteltua ihan normaaliin tapaan, mutta en ole siitä vain kirjoitellut täällä. Aika....voi kunpa tuota olisi enemmän kaikkeen kiinnostavaan...!

Tässä tauon aikana kahden kuukauden ajalta nousee ykkösenä aikakauslehtimaailmasta mieleen uutinen Suosikin saattelemisesta hautaan. Nyyh ja haikeus, lehteen kun liittyy aika paljon nostalgisia muistoja teiniajoilta 90-luvun alusta... Mutta jos ei lehti taloudellisesti kannattanut niin ei kannattanut, minkäs teet. Musa, tyylit ja lekrupalstat ovat nykyään netissä, ja printtipuolella taidetaan olla koko ajan ahtaammalla.

Tähän samaan syssyyn havainto: Kodin Kuvalehden paperilaadun muuttuminen. Viimeisimmän numeron paperilaatu on ohuempi ja karheampi kuin aiempien lehtien. Nyyh, tällä uudenlaisella paperilla kun eivät kuvat näytä samalta kuin kiiltävämmällä ja paksummalla paperilla ja visuaalinen ilme on siis saanut jos ei ihan ilmiviiltoa niin ainakin kohtuukolauksen. Mikähän tässä on taustalla: lehden muuttaminen ekologisemmaksi myös painatustavaltaan vai rahansäästö? Jos kyse on ensimmäisestä, olisi se ehkä kannattanut brändätä paremmin eli tuoda muutos positiivisessa valossa lukijalle eikä vain vaihtaa painopaperia...?