Sukupuolisensitiivisyys
Aikamoinen tämän ajan sana. Jotkut nykyvanhemmista haluavat kasvattaa lapsensa sukupuolisensitiivisesti eli lapsen (biologista?) sukupuolta tuomatta esille tai korostamatta. Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius kertoo olevansa tällainen vanhempi (Voi hyvin 5/2012). Straniuksella on alle vuoden ikäinen lapsi Ruska, on hän sitten tyttö tai poika.
Vaate- ja leluosastoilla tytöille on tyttöjen jutut, pojille poikien. Sininen on poikain väri, punainen tyttöjen (vaikka alunperin värisymboliikka on ilmeisesti ollut päinvastainen: punaista on pidetty voimakkaana, aktiivisena ja maskuliinisena värinä ja sininen taas on mielletty viileäksi, etäiseksi ja feminiiniseksi). Pikkumimmeille on prinsessat, Littlest Pet Shopit ja Barbiet; pätkäkundeille örkkimöröt, Autot ja Angry Birdsit. Lego-sarjoissakin on selkeästi erikseen paketit tyttölöille ja poikaloille. On mies- ja naisvaltaiset opiskelu- ja työskentelyalat, äijäjoogaa, naiskuskeja, miesseminaareja, nainen ja auto -palstoja jne jne...
On siis ihan hyvä edelleen vähän jyristellä tuota mies vs. nainen -jakoa, semminkin kun homma ilmeisesti menee niin, ettei kukaan ole joko miespuolinen tai naispuolinen vaan jokainen on jotain näiden kahden "ääripään" välistä. Ja mitäs se ranskalaisfilosofi sanoi...."Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan", erikseen on biologinen ja psykologinen sukupuoli....yms. yms. yms.
Mutta jotenkin tuntuu menevän jopa vähän luonnonvastaiseksi sumentaa ihmisen sukupuoli kokonaan. Eläimistössäkinhän on koiraita ja naaraita, ja niillä kummallakin sukupuoleen sidottua toimintaa. Ehkä ääriajattelulla saadaan kuitenkin nostettua esiin hyviä kysymyksiä ja kyseenalaistetaan totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja? Eläimillä ei ole harkinnanmahdollisuutta sen suhteen, miten ne sukupuoltaan toteuttavat, esim. kuinka räikeän värikkäänä fasaaniuros kukkoilee tai kuinka ruskeasti sorsamuija haluaa naarauttaan korostaa, joten kai tässä on homo sapiensin erityismahdollisuuksista ja vapaudestakin kyse ;)
