"Kun naiset ottivat itselleen yhä uusia rooleja - elämäänsä vaikuttavien miesten usein vaihtelevalla tuella - voisi kuvitella, että heihin kohdistuvat odotukset olisivat helpottaneet. Näin ei kuitenkaan käynyt. Pitkin 1990-lukua ja sen jälkeen tiedotusvälineet ovat edelleen esittäneet onnellisuuden kaikilla elämänaloilla olevan saavutettavissa oleva päämäärä. Oli mahdotonta poimia käteensä lehteä, jossa ei olisi kehotettu kehittämään itseään."
- -
"Räikein esimerkki tämänkaltaisesta tuli vuonna 1990. Silloin julkaistiin ensimmäinen numero lehteä, joka nosti perfektionismin henkeäsalpaaviin korkeuksiin ja muutti lopullisesti tavan, jolla amerikkalaiset naiset katsoivat kotiaan: Martha Stewart Living."
(Alice D. Domar&Alice Lesch Kelly: Onnellinen sellaisena kuin olet. Kuinka irtaudut täydellisyyden tavoittelusta)
....jä tämä täydellisyyden ja onnen tavoittelu on edelleen suomalaisissakin aikakauslehdissä valloillaan? Kenties aikakauslehtiä selväpiirteisemmin tämä näkyy tässä ajassa joissakin lifestyle-blogeissa, joissa tunnutaan luovan eräänlaista rinnakkaistodellisuutta ja unelmamaailmaa ynnä kaunistellaan ja estetisoidaan kaikkea...ja perfektionismille vastaiskuna on sitten erilaisia paska äiti -palstoja ja välillä tunnutaan oikein revittelevän epäonnistumisilla, epätäydellisyydellä ja einesruualla päivällispöydässä :)
