Käpyjen pariin takaisin tavallaan... :)
Kesäkuun Tiede-lehdestä luin Cambridgen yliopiston lisääntymisbiologi David Bainbridgen artikkelin keski-iästä. Artikkelin mukaan keski-iässä ihminen elää monella tapaa elämänsä huippuaikaa: on itsenäinen ja yleensä ottaen hyvässä fyysisessä kunnossa, pystyy monipuolisesti vaikuttamaan maailmanmenoon mm. työelämässä ja omaa elämänkokemuksen mukanaan tuomaa viisautta.
Koko keski-iän käsite sinällään on aika tuore. "Keski-iän kriisin teki tunnetuksi psykologi Daniel Levinson 1970-luvun lopulla. Hänen otoksensa perustui pieneen otokseen keskiluokkaisia miehiä, eivätkä tuoreemmat ja kattavammat tutkimukset vahvista hänen havaintojaan", artkkelissa kerrotaan.
Virkistävä näkökulma artikkelissa, keski-ikäisyys kun ainakin arkimerkityksessä on pikemminkin negatiivista kuin positiivista. Siltä ainakin tuntuu, kun tuumataan, että keski-ikä lähestyy uhkaavasti ja ollaan onnellisia, jos ikä alkaa numerolla 3, koska silloin ei olla vielä keski-ikäisiä :) (Artikkelin mukaan kirjallisuudessa tosin keski-iäksi määritellään tavallisimmin ikävuodet 40:stä 60:een, joskus jopa 35-65).
Että ilolla lähestyvää keski-ikää kohden... :)
